Ilmeisen kiireinen vuosi ollut kun blogia on tullut päivitettyä viimeksi kesäkuun lopussa...
Otetaanpa katsaus kuluneeseen vuoteen tuon kevään ja alkukesän jälkeen...
Rakennusluvan liiterille saimme ja sen rakentaminen alkoikin heti luvan saatua, hommahan kuulostaa aina pieneltä ja helpolta, mutta loppu pelissä koko kesähän siinä vierähti :) etenkin töiden jälkeen aika on melko lyhyt mitä sitä ehtii tekemään sen lisäksi että ehtii kaikki työkalut kaivaa esille. No nyt meillä on kuitenkin mahtavan näkönen ja kokoinen liiteri pihalla <3 kiitos kaikkien apureiden etenki kullalle <3. Puutkin ovat jo löytäneet tiensä sinne ja osa jo poltettu näiden pakkaspäivien iloksi leivarissa. Kuvia rakennusvaiheesta hieman :)
Ensin puiden kaatoa isomman liiterin tieltä pois. Tällä kertaa tehtiin niin, että oksittiin, pätkittiin ja haketettiin samaan tahtia niin ei tuntunut pahalta urakalta eikä jääneet lojumaan risukasat jne pitkiksi aikoiksi pihalle :)
Halkopinot alkavat kasvaa :)
Pohjan kaivuuta, kun puut on kaadettu tieltä. Hirveen kokosia kiviä löyty jälleen.
Sepelit kuskattu oikealle paikalle pohjaan, pellistä tehty kouru autto sepelin kuskaamisessa yläpihalta ;) silti kottikärryjä sai lykkiä urakalla :)
Pilarin valu menossa.
Runko nousee vauhdilla, rakennus alkaa hahmottumaan
Peltikatto laitettu päälle.
Väliseinän rakentamista..
leivinuunipuut, saunapuut ja varastotila muodostuu.
Ulkoseinät saatu laitettu ja maalaaminen voi alkaa...
Maalit seinissä ja ovet kulta teki, puut saa latoa sisään ja ympäristöä siistiä ennen talven tuloa.
Palataanpa mustaan virkattuun työhön josta aikaisemmin kirjoittelinkin ja lupasin paljastaa siitä lisää...Pedistä tuli tälläinen meidän uudelle vauvalle karvaiselle sellaiselle :)
Keväällä perheeseemeen tuli uusi perheenjäsen :) isännän mettäreissuille karvakaveri. Meidän Kiki on pohjanpystykorva pohjoisesta 1.3.2015 syntynty. Kiki kotiutu hyvin ja on tottunut todella hyvin vauhdikkaaseen menoon ja päässyt vuoden aikana monenlaisiin reissuihin ja puuhiin meidän mukana :)
Metsällä käytiin lähes joka viikonloppu, syksyiset säät olivat mahtavia. Kelit olivat lämpimiä.
Kiki oli metsästys reissuilla mukana harjottelemassa lintujen haukuntaa.
Vielä jäi harjoiteltavaa, mutta hyvin neiti tiedosti mitä pitäisi tehdä
:) eli toiveita on että lintukoira siitä tulee. Saalista ei tällä kertaa saatu. Muutama hyvä suoritus tuli kuitenkin, josta intoa koira sai selvästi lisää.
Lumi satoi maahan 12.11 ja Kiki intoutui piehtaroimaan lumessa.
Neitistä on kasvanut .jo iso koira.
Muut pihan tapahtumat :
Tilanne keväällä rinteessä kun lumet oli sulaneet, hieman jäi viime syksynä kesken, joten helppo muuttaa suunnitelmia ja tehdä erilainen :)
Alkukesän puuhana päivitetty rinteemme, kulta teki minulle uudet laatikot jotka tuntuivat tähän paremmilta kuin aikaisemmat. Entiset laatikot saivat siirtyä toiseen paikkaan :)
Entiset siirrettynä uuden liiterin kulmille missä ennen oli kasvimaa. Kasvimaan multa oli mielestäni heikkoa ja se vaati uudistamista, joten päätin ratkaista asian näin. Laatikoihin saa helposti vaihdettua uudet mullat tarvittaessa. Ja kun palstalla on viljeltävää hieman runsaammin niin kotona ei tarvitse niin paljon tilaa sille :)
Sopivasti liiterin tieltä piti vanha kasvihuone siirtää eri paikaan, no kasvihuone koki pienen turman ja romuttui. Tilallehan oli tehtävä jotain, koska taimet olivat jo isot ja säät kylmät.
Sattuipa sopivasti, että torissa oli myynnissä vanhoja ikkunoita runsaasti.
Tällainen ihanuus siitä sitten tuli. Kiitos rakas <3 Laatikot istuvat ympärille hyvin. Ensi kesäksi jäi vielä puuhaa, mutta taimet saivat kesän ja syksyn siellä kasvaa suotuisasti.
Oikealle puolelle sijoitin kurkut, perälle paprikat ja chilit.
Oikealle puolelle tulivat tomaatit, joita oli runsaasti :) kun ei raskinut taimia heittää poiskaan.
Takaisin rinteen muokkaukseen, väliin pientä sepeliä, taimetkin jo kasvaa laatikoissa..
Tämä vasen puolisko rinteestä jää loppu kesään ja sen suunnitelmat elävä, mutta uskoa riittää että siitä tulee hieno ja helppo hoitoinen.
Portaista poistettu rikkaruohot ja laitettu kivituhkaa lisäksi peittämään kuluneet osat. Jännitettäväksi jää kuinka se kestää meidän sakin käytössä. Mutta saa toimia sen aikaa kunnes keksitään jotain parempaa :)
Syksyllä ehti uurastamaan loppuun vasemman puolen rinteen. Se sai pikukivet koristeeksi, kirsikkapuun ympärille. Nyt rinne on mieluinen ja helppohoitoinen. Tämähän oli ennen ihan rikkaruohoa ja vatukkoa kasvava.
Kasvimaan ja kasvihuoneen satoa:
Kesähän oli aivan surkea, sateinen ja kylmä. Taimet pääsivät maahan todella myöhään ja epäilys oli, että ehtiikö siistä kasvamaan edes mitään. Kuvassa, maa-artisokkaa ensimäistä kertaa kokeilussa, salaattia ja punajuuria.
Lisää viljelyksiä laatikoissa.
Parsakaali kasvoi hyvin ja siitä satoa tulikin kivasti. Nauriit ja lantut aina syö toukat, ettei niistä satoa saa, vaikka kuinka yrittää suojella toukilta.
Uuteen kasvihuoneesen pelastin viinirypälepuun rinteestä, jonka luulin kuolleen, mutta sinnikäästi se alkoi loppu kesästä tuottamaan vihreää lehteä. Toiveikas olen, että se nyt uudessa isossa suojaisessa tilassa kasvaisi ja talvehtisi hyvin. Tämä taimi oli halpa-hallista ostettu alle 4e taimi, mutta näköjään pärjäsi lumen alla suojassa edellis talven ja kevään hallojen.
Parsa satos komeudessaan.
Kasvihuoneessa taimet tuottivat runsaasti tomattia ja jokusen paprikan. Chileja tuli runsaasti, etenkin sisällä. Kulta oli pulassa jo niiden kanssa kun ei meinannut ehtiä syödä kaikkia :)
Kurkkuja ei puolestaan kovin paljon tullut.
Tomaatti sato komeudessaan ja muutama kurkkukin saatiin lopulta.
Reissuja:
Toukokussa käytiin kullan ja Kikin kanssa miniloma tekemässä pohjoisessa. Ensin matkattiin Rovaniemelle yhdeksi yöksi, päivän mittaan ajeltiin pohjoiseen. Arpaa heitettiin kumpaan lähdetään oikealle vai vaisemmalle, no arpa sattui Kilpisjärven suuntaan. Itsehän olin siellä kuudennella luokalla käynyt ruska-aikaan, mutta epäilin hieman maisemien muuttuneen osaksi viimeisen 1992 vuoden jälkeen :)
Tarkoituksena oli ottaa Rovaniemen ja Kilpisjärven välille yksi majoittuminen, mutta huomattiin illalla, että oltiin Kilpisjärjellä. Siellä oli vielä lunta paikka paikoin ja melko viileä keli. Extriimiä haettiin autossa nukuen makuupussissa, hyvin tarkeni.
Seuraaville öille olikin majapaikka jo tiedossa :)
Saanan huipulle 4km ei kuulosta pahalta, mutta todellisuus oli jotain ihan muuta :)
Portaita lähes tuhat ja nousua metreinä useita.
Kiki löysi matkalta lunta ja sekös aiheutti riemua :)
Maisemat oli matkalla valloittavia ja kauniita.
Muitakin oli eksynyt koleaan säähän vaeltamaan.
Huippu saavutettiin :) todellakin huipulla tuulee. Todella kylmä ilma oli ylhäällä huipulla.
Sota-ajan rakennelmia matkalla
Poukamakin oli vielä jäässä, joten kolmen maan rajapyykille ei päässsyt laivalla vielä.
Alas tullessa pakollinen pyllymäki osuus :)
Muksujen kanssa käytiin kesäkuussa Kuortaneen urheiluopistolla viisi päivää perheen kanssa kuntoilemassa. Äidin mielestä parasta oli kuntoilun lisäksi, ettei tarvinnut kokata 5 päivään ruokaa ja pestä pyykkiä vaan pääsi notkuviin seisovapöytiin syömään :) Mahtava reissu 3 kertaa päivässä ohjattua ohjelmaa eli oikea aktiiviloma :)
Erinäisiä mökki ja metästysreissuja tehtiin useita. Kalalla käytiin ja eräällä kerralla saatiinkin ruhtinaallisesti ahvenia saaliiksi. Kulta opetti muksut ja minut perkkaamaan kalat ja sitten savustettiin illalla saaliimme :)
Liiterin ja pihan muokkaus vei suurimman osan työmäärällisesti kesästä ja syksystä, mutta uurastus palkittiin. Vanha epäkäytännillinen, pieni ja laho liiteri sai uuden uljaan tilalleen.
Joulun aika:
Aaton aattona päätimme sinetöidä suhteemme ja sanoa toisillemme tahdon <3.
Sinun ei tarvitse kertoa minulle
kuinka suuresti minua rakastat,
jos vain jaksat hidastaa askeltasi omiini sopiviksi,
kun aika tekee minusta hitaan ja vanhan.
Sinun ei tarvitse myöskään kertoa,
että olen sydämesi valittu,
jos vielä vuosienkin jälkeen
silmilläsi jaksat väkijoukosta etsiä minun silmäni,
ja jäädä niihin kiinni.
Jos vain jaksat ymmärtää minua silloin,
kun en itsekään itseäni ymmärrä,
ja pysyä samassa huoneessa kanssani silloin,
kun itse itsellenikin olen sietämätön,
en koskaan vaadi sinua todistamaan rakkauttasi minuun.
Sinun ei tarvitse kertoa minulle,
kuinka suuresti minua rakastat,
mutta kerro Rakkaani silti.
Kerro usein, jotta rakkauden kipeä korvani kuulisi sen,
mitä vapiseva sydämeni jo tietää.
Tässä lyhyesti kiteytettynä vuosi 2015.
Paljon hienoja tapahtua jäi kertomatta ja kuvia ois satoja joita olisi voinut laittaa.
Hyvää uutta vuotta 2016 kaikille!
